Mutta hauska minusta olisi nähdä waikka wain tuo nimi ”Miettilä” – tuohon noin – lehden sisäpuolelle wähän suuremmilla kirjaimilla painettuna. Se tuntuu niin omalta ja lämpöiseltä; ja minä olen warma, ettei näin lämpöistä Miettilää ole missään, waikka niitä on monta maailmassa. … Sen wanhuutta todistaa sen historia, sekä sen suuruus. Ei sitä jokaisessa Miettilässä ole kasarmia, jossa 10 pitäjän pojat owat sotakoulussa olleet. Jaa’a, se oli kuulu se, jossa temppujen lisäksi opetettiin wastaamaankin waikka kuinka korealle herralle.
Nimimerkki E. H. sanomalehti Wiipurissa 23.2.1917
Miettilän kylä sijaitsee Rautjärvellä Etelä-Karjalassa, Saimaan ja Laatokan välissä. Aiemmin Ruokolahden kappeliseurakuntana olleesta Rautjärvestä tuli oma kuntansa vuonna 1861 ja sen suurin kylä oli neljän tien risteyksessä sijainnut Miettilä, jossa sijaitsi myös kunnan hallinnnollinen keskus vuodesta 1922 vuoteen 1973 asti, jolloin Simpele ja Rautjärvi yhdistyivät.
Tärkeänä risteyspaikkana Miettilä on historian saatossa useasti ollut sotatoimien kohteena ja sinne on ollut myös sotaväkeä sijoitettuna. Tähän sivustoon on koottu Miettilän historiaa ja erityisesti sen sotahistoriallisia vaiheita. Tekstin runko, ellei toisin ole mainittu, perustuu kansanperinteen tutkijan, FM Mikko Europaeuksen vuonna 2014 laatimaan Kanta-Rautjärven sotahistorialliseen selvitykseen.
Tämä sivusto on toteutettu osana Miettilän kasarmialueen kehittämishanketta. Hanketta on rahoittanut Etelä-karjalan Kärki-Leader Euroopan unionin maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.
