Reservin kasarmit rakennettiin välttävään kuntoon kesäkuuhun 1883 mennessä ja töitä jatkoivat sitten reserviläiset. Myöhemmin rakennettiin vielä ”sotilaspuffetti” (sotilaskoti) miltei jokaiselle kasarmille. Varsinaisen kasarmirakennuksen alakerrassa oli iso tupa lähinnä vanhemmille reserviläisille ja pari pientä huonetta, joista toinen oli aliupseereille ja toinen rauhallisena lukutupana, yläkerrassa oli ullakkohuone. Kasarmirakennuksessa oli vuodesijoja 290 miehelle. Jos harjoituskokoukseen osallistui enemmän miehiä, majoitettiin heidät telttoihin.
Jokaisen 32 reservikasarmin tuli käsittää rakennussuunnitelman mukaisesti 12 rakennusta ja niiden oli määrä valmistua 1. heinäkuuta 1883 mennessä vastaanottamaan 6. heinäkuuta alkava harjoituskokous.
Rakennukset tehtiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa suunniteltujen tyyppipiirustusten mukaan ja Rautjärven Miettilässä urakoinnista vastasi rakennusmestari Kustaa Laukkanen arkkitehti Berndt Ivar Aminoffin valvonnassa. Miettilän reservikasarmiin valmistuneet rakennukset tarkastettiin 4. heinäkuuta 1883 komppanianpäällikkö everstiluutnantti Gräsbeckin johdolla ja kiitoksin hyväksyttiin. Kaarle Alfred Gräsbeckin tehtävä Miettilän reservikomppanian ensimmäisenä päällikkönä jäi lyhytaikaiseksi, sillä hän kuoli sairauden murtamana, 45 vuoden iässä, jo saman vuoden lokakuussa.
Rakennustyypit: lyhyt selostus
Laatinut Veikko Kunnas 1986
1) Miehistörakennus (Manskapsbarack). 290 miestä ja 8 aliupseeria varten. Hirrestä hakatun 2-kerroksisen rakennuksen pituus oli 24,9 ja leveys 16,6 m. Rakennukseen oli sisäänkäynti molemmista päistä. Alkuperäisen rakennuspiirustuksen mukaan alimmaisen kerroksen käytävältä noustiin yläkertaan neljää porraskäytävää pitkin. Myöhemmin nämä portaat korvattiin rakennuksen päätyyn sijoitetuilla ulkoportailla.
Kuvaa klikkaamalla saa sen näkymään suurempana.
2) Ruokailukatos keittiöineen 182 miestä varten. Lautarakenteinen keittiöosa oli kooltaan 10,15 x 6,6 m. Sen toiseen pitkään sivuun liittyi 17,0 x 13,35 m:n suuruinen seinätön ruokailukatos.
3) Upseerirakennus, jossa oli komppanian päällikön asunto ja kanslia sekä huone komppaniaa tarkastamaan saapuvia upseereita varten. Viimeksi mainittu huone oli alkuvaiheessa alakerrassa, mutta noin 1892 yläkertaan tehtiin kaksi huonetta, päällikön huoneet, tarkastajia varten. Hirsirakenteisen rakennuksen pituus oli 16,3 ja leveys 12,7 m.
4) Aliupseerirakennus oli niinikään hirrestä hakattu ja talviasuttava. Tässä rakennuksessa, jonka mitat olivat 10,25 ja 9,65, asuivat vääpeli ja varusmestari perheineen.
5) Ulkohuonerakennus, jonka pituus oli 16,5 ja leveys 6,6 m, käsitti puuvajan, vaunutallin, kahden hevosen tallin, samoin kahden lehmän navetan sekä upseerien ja aliupseerien käymälät.
6) Muonavarasto, kooltaan 6,6 x 6,0 m. Rakennuksen alla oli kellari.
7) Varusvarasto oli mitoiltaan 14,3 ja 7,45 m. Hyllyköt varusteiden säilyttämistä varten, sillä ne varastoitiin tähän rakennukseen myös yli talven.
8) Sauna peseytymishuoneineen oli 6,0 x 7,2 m:n suuruinen. Saunavesi lämmitettiin peseytymishuoneessa olevassa muuripadassa.
9) Sairastuparakennus (12,05 x 7,2 m) oli kuuden potilaan sairassali, keittiö ja vastaanottohuone lääkäriä varten. Potilaitten ruoka valmistettiin sairastuvan keittiössä, potilaitten ruoka-annos oli terveitten annosta suurempi.
10) Käymälä (Latrinbyggnad), 20-paikkainen rakennus, kooltaan 12,2 x 4,8 m. Siinä oli erillinen osasto aliupseereille ja rakennuksen toisessa päässä oli ”pisuaari”.
11) Arestihuone, jossa oli neljä arestikoppia ja vartiotupa, oli mitoiltaan 8,25 x 8,2 m. Arestikoppien kaltereilla varustetut ikkunat olivat ylhäällä katon rajassa.
12) Ruutihuone, josta käytetään piirroksissa myös ruutimakasiinin nimeä, oli 4,2 x 2,7 m:n suuruinen puurakennus. Se oli rakennuspiirustusten mukaan tehtävä neljän kivisen nurkkapilarin varaan siten, että permanto oli 70 cm:n korkeudella maasta
ja että lattian alle oli esteetön näköala. Tämä oli tietenkin varovaisuussyistä. Tässä ruutihuoneessa ilmeisesti säilytettiin sekä irrallaan ollut ruuti että valmiit patruunat. Haastatteluteitse mm. Lammilta saadut tiedot tukevat kylläkin kertojien muistikuvaa siitä, että alueilla olisi ollut varsinainen ruutikellarikin, mutta piirustuksia tällaisesta ei tavattu. Ruutihuone oli sijoitettu sitä varten varatulle. noin
30 x 30 m:n suuruiselle alueelle, joka oli varsinaisen kasarmialueen ulkopuolella siten, että lähimmästä kasarmirakennuksesta oli ruutihuoneelle matkaa vähintään 70 metriä. Ruutimakasiinialueen ympärillä oli vielä erityinen suoja-alue, joten varovaisuustoimenpiteet oli viety sangen pitkälle.
Lähteitä mm. Kansalliskirjaston digitaaliset sanoma- ja aikakauslehtiaineistot sekä Kansallisarkisto, Helsinki: Arkisto: Sotilaskartat (kokoelma), Sarja: 1656213861 Ia*/1 Ruotsin vallan aikaiset sotilaskartat, Arkistoyksikkö: Sotilaskartta Ia* 264/- -_11 l. Karta öfver 31:sta reservkompaniets mötesplats; Arkisto: Mallipiirustusten arkisto, Sarja: 2332688034 Mallipiirustukset, Arkistoyksikkö: 430 Sotilaskasarmi 290 miehelle ja 8 aliupseerille, reservijoukkojen majoitukset xx.xx.1887-xx.xx.1887