Kasarmin puisto

Päivän harjoitusten jälkeen kuului reservimiesten tehtäviin vielä harjoituskenttien raivaaminen ja tasoitus, puistojen ja lehtikujien istutus sekä nurmikoiden kylvö. Pekka Kontra laati vuonna 2012 kartan Miettilän kasarmialueelle istutetuista puista ja pensaista.

Kasarmin puisto on perustettu pian kasarmialueen 1882 käynnistyneen rakentamisen jälkeen. Puisto on olennainen osa reservikasarmialuetta ja rakennusten ohella säilyttämisen arvoinen museokohde.

Puisto on puulajipuisto, jossa on alun perin ollut noin viisitoista eri puulajia ja pensasta: tammi, vaahtera, saarni, jalava, metsälehmus, poppeli, sembramänty, pähkinäpensas, sireeni, orapihlaja, hernepensas, lumimarja, punarunkoinen kanukka.

Komppanian päällikön talolle johti maantieltä pihlajakuja. Samoin pihlajakuja oli maantien varressa. Kasarmirakennuksen ja vääpelintalon ja varusvaraston välissä oli lehmuskuja. Vuonna 1941 venäläinen tykistötuli sytytti kasarmin paikalle rakennetun suojuskuntatalon ja ruokala- ym.rakennukset. Näiden rakennusten lähellä ollut puusto tuhoutui.

Nyt jo 150 vuotta täyttäneet puut alkavat yksi toisensa jälkeen kuolla ja puisto menettää ilmeensä. Arvokkaan miljöön säilyttämiseksi tulisi samat puulajit istuttaa aikaisemmille paikoilleen. Monista puista löytyy siemenistä syntyneitä alkuperäisten puiden taimia ja pensaiden rippeitä löytyy.

Oheinen kartake on laadittu käyttäen perustana tähän asti säilyneita vanhoja puita sekä 1950-luvun alussa syntyneitä muistikuvia, kun vietin lapsuuteni seka Vääpelin talossa että Komppanianpäällikön talossa.

Kasarmin puiston kasvillisuuskartta.
1. tammi
2. vaahtera
3. saarni
4. jalava
5. lehmus (metsä)
6. poppeli
7. sembramänty
8. koivu
9. pihlaja
10. pähkinä (hasselpähkinä)
11. sireeni
12. orapihlaja
13. hernepensas
14. lumimarja
15. kanukka (punarunkoinen)
16. pihlaja-angervo
17. kirsikka